Suomalaisen uskonpuhdistuksen alullepanija

Wittenbergin kaupungilla ja etenkin sen yliopistolla on merkittävä rooli eurooppalaisessa historiassa. Sieltä nimittäin alkoi uskonpuhdistus. Tämän tapahtuman voi katsoa saaneen alkunsa kun Martti Luther naulasi 95 teesiään linnankirkon oveen vuonna 1517. Luther toimi opettajana Wittenbergin yliopistossa, josta sittemmin tuli eurooppalaisen reformaation, eli uskonpuhdistuksen, keskus. Sieltä oppia kävi hakemassa myös suomen kirjakielen isäksikin tituleerattu Mikael Agricola.

Agricolan alkuperäinen nimi oli Mikael Olavinpoika, eikä hänen alkuvuosistaan tiedetä juuri mitään, aivan kuten ei tiedetä hänen synnyinperheestäänkään. Sen verran vain tiedetään että perheessä oli isä ja äiti ja Mikaelilla kolme sisarta. Ilmeisesti perhe oli kuitenkin hyvin toimeentuleva, sillä Mikael lähetettiin jo nuorena Viipuriin latinaa oppimaan. Täällä hän vaihtoi nimensä Agricolaksi, joka on latinaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Tästä voimme päätellä hänen isänsä ammatin. Mikaelin on totta tosiaan oltava ollut todella pätevä opinnoissaan, jotta hänen synnyinpaikkansa kirkkoherra on katsonut tarpeelliseksi lähettää tämän maanviljelijän pojan maailmalle oppia saamaan.

Varsinaisen oppinsa Mikael kuitenkin sai vasta paria vuosikymmentä myöhemmin, kun hän pääsi Wittenbergin yliopistoon maisteriksi opiskelemaan. Tätä ennen hän oli jo toiminut Suomessa ensin Turun piispan sihteerinä, sitten kanslerina ja tullut lopulta vihityksi papiksikin. Saksassa hän sai oppia itseltään Martti Lutherilta, jonka alulle paneman uskonpuhdistuksen tuulet jo tuolloin Suomessakin tunnettiin. Saksasta valmistuttuaan Mikael palasi Turkuun, mukanaan suosituskirje itseltään Lutherilta. Kirje oli osoitettu Ruotsin tuolloiselle kuninkaalle Kustaa Vaasalle ja sen myötä Mikael pääsi Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Työ nuorten parissa osoittautui rankaksi. Lopulta ura katedraalikoulussa päättyi välien rikkoutumiseen Kustaa Vaasan kanssa.

Saavutukset

Parhaiten Agricola tunnetaan tänä päivänä suomen kirjakielen luojana. Hän oli maamme ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia oppineita. Toki joitakin tekstejä, lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin, oli tuotettu ennenkin, mutta kirjoja ei suomeksi ennen Agricolaa ollut.

Suurin ja tunnetuin Agricolan saavutuksista oli Uuden Testamentin suomentaminen. Tätä ei aiemmin ollut kukaan tehnyt. Tässä työssään hän kulki oppi-isänsä Lutherin jalanjäljissä. Siinä missä uskonnolliset tekstit ennen luettiin latinaksi, oli Luther vaatinut että jokaisen kansalaisen pitäisi kyetä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Kyseessä oli siis Raamatun kansankielellistäminen. Tämän urakan Agricola aloitti jo Wittenbergissä opiskellessaan ja jatkoi sitä Suomeen palattuaan. Lähteinään hän käytti kreikankielistä alkuteosta ja Lutherin omaa saksannosta.

Toinen teos josta Agricola muistetaan, on Abckiria. Myös tällä kirjalla on ollut merkittävä asema suomen kirjakielen luomisessa. Tämän teoksen Agricola sai valmiiksi jo ennen Uuden Testamentin suomennosta ja kyseessä on siten ensimmäinen suomenkielinen kirja. Näin se yhdessä Raamatun suomennoksen kanssa loi pohjan tämän päivän suomen kirjakielelle.

Abckiriasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta, mutta säilyneiden osiensa ansiosta sen rakenne suurin piirtein tunnetaan. Kirjan avaa ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu loppusointuinen runo. Alkurunon jälkeen seuraa liuta luku- ja kirjoitusohjeita, minkä jälkeen alkaa kirjan varsinainen uskonnollinen osuus. Kirja olikin tarkoitettu ensisijassa katekismukseksi tavalliselle kansalle ja lukuohjeet alussa vain pyrkivät opettamaan sitä kuinka tähän ja muihin uskonnollisiin teksteihin olisi mahdollista päästä käsiksi: siis lukemaan.

Kirjan uskonnollinen osuus pitää sisällään kristinuskon peruspilareita, kuten kymmenen käskyä, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen. Lisäksi siinä on ruoka-, ilta- ja aamurukouksia Martin Lutherin teksteistä suomennettuna.

Agricolan elämän myöhemmät vaiheet

Vuonna 1550 Agricola meni naimisiin Birgitta Olavintyttären kanssa. Tästä avioliitosta heille syntyi yksi lapsi, poika Kristian Agricola. Mikaelista itsestään tuli vielä Turun piispa. Tässä asemassa Kustaa Vaasa lähetti hänet Venäjälle rajariitoja sopimaan. Matkalla takaisin kotiin Agricola sai sairaskohtauksen ja kuoli. Hänet haudattiin Viipurin vanhaan tuomiokirkkoon.