Kun puhutaan tunnetuimmasta suomalaisesta kansallismaisemasta, kisaa kärkipaikasta taatusti Kolin vaara ja siellä sijaitseva Kolin kansallispuisto. Sieltä aukeavat maisemat ovat olleet sellaisten kansallisromanttisten taiteilijoidemme kuin Aksel Gallen-Kallelan suosiossa. Nykyisin paikalle vetää ihmisiä paitsi maisemat, myös monenlaiset aktiviteetit ja muut houkuttimet. Tässä esittelemme hieman Kolia, sen maisemia ja niitä viihtymisen mahdollisuuksia joita sinne matkaavalle tarjotaan.

Kansallispuisto

Kolin kansallispuisto sai virallisen asemansa 1991 ja sen alueita on myöhemmin vielä laajennettu. Nykyisellään kansallispuiston koko on 3000 hehtaaria. Alue on jaettu kolmeen eri vyöhykkeeseen suojelutavoitteiden mukaan. Alueeseen kuuluvat niin Kolin korkeat huiput, kuin sen juurella harjoitettava perinteinen talonpoikaistoimintakin. Jälkimmäisiin kuuluu mm. kaskeaminen, perinteisin välinein suoritettava niittäminen ja lampaiden kasvatus. Näiden toimien tarkoitus on pitää yllä alueen luonnon monimuotoisuutta.

Myyttinen Koli

1800-luvun lopulla Koli nousi karelianismin tunnusmerkiksi. Tämän trendin laittoi alulle kirjailija Juhani Aho, joka nousi Kolin huipulle puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin ja ystävänsä Eero Järnefeltin kanssa. Järnefelt vieraili sittemmin paikalla myös muiden tuttujen taiteilijoidensa kanssa, joihin lukeutui myös maamme kansallissäveltäjä Sibelius. Kaikki paikalla tuolloin vierailleet taiteilijat saivat paikasta vaikutteita töihinsä. Kolista muodostuikin eräänlainen karelianismin merkkipaalu, symboli itselleen Suomen kansalle. Ja koska alue on niin hyvin säilynyt alkuperäisessä loistossaan, on myös nykymatkailijalle mahdollista kulkea samoissa maisemissa taidehistoriamme merkittävien tekijöiden jalanjäljissä.

Eikä Kolin vaikutus kulttuuriin ole päättynyt vieläkään. Esimerkiksi Pielisen vastarannalla asustelevan kirjailija Heikki Turunen on kuvannut näitä seutuja useissa romaaneissaan. Kolin maisemat olivat näytillä myös Turusen kirjan pohjalta tehdyssä elokuvassa Kiven pyörittäjän kylä.

Tehtävää ja nähtävää

Liekö sitten osittain karelianismin, sekä tietysti hienojen maisemien ansiota, että Koli on toiminut suosittuna matkailukohteena jo sadan vuoden ajan. 1923 se oli maamme suosituin matkailukohde. 1930-luvulla kävijämäärät nousivat entisestään, kun paikalle avattiin laskettelukeskus. Sodan vuodet ymmärrettävästi pysäyttivät matkailun, mutta uutta tuulta on haettu sittemmin purjeisiin useaan otteeseen. Näin matkailijat on saatu houkuteltua takaisin näihin maisemiin yhä uudestaan ja uudestaan.

Helpoin tapa nauttia kansallismaisemista on patikointi. Tähän Kolin kansallispuisto tarjoaakin mitä parhaimmat mahdollisuudet. Merkittyjä reittejä on 80 kilometrin verran ja vaativuustasoja löytyy kaikille kokeneista patikoitsijoista liikuntarajoitteisille. Sopivaa keskitasoa edustaa vaikkapa muutaman kilometrin mittainen Kaskenkierros. Reitti alkaa ja päättyy Kolin satamaan ja sen varrella on monenlaista nähtävää. Pääosin polku on helppokulkuista, mutta korkeuserojen vuoksi hieman haastavampiakin nousuja löytyy.

Lasketteluun löytyy mahdollisuuksia Ukko-Kolin rinteiltä. Täältä löytyy myös Etelä-Suomen haastavin mäki. Pisin rinne on 1500 metriä ja korkeuserot parhaimmillaan 230 metriä. Rinteet ovat laskettelijoiden suosiossa. Vierestä löytyy useamman eri yhtiön hotellitarjontaa. Hissillä on mahdollisuus päästä ylös myös ilman suksia, maisemia ihastelemaan.

Myös perinteinen murtomaahiihto onnistuu Kolin ympäristössä. Latuja on 50 kilometrin verran, yhtä lailla luistelu- kuin perinteistäkin tyyliä harrastaville.

Paljon muutakin harrastustarjontaa on. Tarvittaessa apua voi kysyä luontokeskuksesta, jossa asiaan perehtyneet oppaat neuvovat mitä, missä ja milloin kannattaa harrastaa. Kesäisin alueella voi kalastaa mato-ongella jokamiehen oikeuksien puitteissa. Maksua vastaan myös viehekalastus on sallittua. Talvella jokamiehen oikeudet pitävät sisällään myös pilkkimisen.

Muita harrastusmahdollisuuksia ovat lintujen bongailu, marjastus ja sienestys. Alueelta löytyy myös melontareittejä. Kanootteja, kajakkeja tai soutuveneitä on mahdollista vuokrata. Laavut ja nuotiopaikat mahdollistavat luonnonläheisen yöpymisen kansallispuiston alueella. Näiden suhteen kannattaa kuitenkin ottaa etukäteen selvää missä paikoissa maihinnousu ja yöpyminen ovat sallittuja.

Muista harrastusmahdollisuuksista mainittakoon vielä uinti, pyöräily, purjehdus ja veneily. Tarkempia tietoja saa esimerkiksi kansallispuiston nettisivuilta tai kysymällä paikan päältä. Yhteistä kaikelle toiminnalle ovat luonnon tarjoamat hienot puitteet ja raikas ulkoilma.