Seurasaari on Helsingin Meilahdessa sijaitseva ulkoilusaari, jolla toimii myös ulkoilmamuseo. Saari on toiminut kansanpuistona ja helsinkiläisten ulkoilupaikkana jo 1800-luvun lopulta asti. Pääsy Seurasaaren edustalle onnistuu kätevästi bussilla Helsingin keskustasta. Bussin päätepysäkki sijaitsee aivan Seurasaareen vievän sillan vieressä. Kesäisin paikalla on myös kahvila ja jäätelökoju. Lisäksi sillan välittömässä läheisyydessä sijaitsee museoksi muutettu entinen presidentin virka-asunto, jossa mm. Urho Kaleva Kekkonen teki monia kauaskantoisia päätöksiään.

Seurasaari itsessään on 46 hehtaarin kokoinen alue, jolla jokainen voi vapaasti kuljeksia. Saari on rauhoitettua aluetta, joten toiminta on suunniteltava sen mukaan. Pyöräily ei saarella ole sallittua, vaan jalan on liikuttava. Pahasti liikuntarajoitteisille saaren kaikki osat eivät ole kuljettavissa. Kuitenkin esimerkiksi ulkoilmamuseoon vie hiekkatie, jota voi heikomminkin jaloin kulkea. Ulkoilmamuseon lisäksi saarella sijaitsee kaksi uimarantaa ja ravintola. Uimarannoista toinen on nudistiranta.

Seurasaaren ulkomuseo

Seurasaaren ulkoilmamuseo on saanut alkunsa 1900-luvun alkuvuosina. Tuolloin Euroopassa vallitsi laajemminkin eräänlainen ulkoilmamuseobuumi. Saarella ei alunperin ole ollut museoitavia rakennuksia, vaan ne on kaikki siirretty sinne tätä tarkoitusta silmällä pitäen. Ensimmäinen näistä museoitavista rakennuksista, jotka saareen siirrettiin, oli Niemelän torppa. Tämä tuotiin paikalle Konginkankaalta. Kolme vuotta myöhemmin siirrettiin maalahtelainen karjamaja. Näiden hankkeiden takana oli arkeologi ja kansantieteilijä Axel Olai Heikel. Hänen tuotoksiaan on mm. Suomen ensimmäinen kansatieteellinen väitöskirja. Seurasaaren ulkomuseota voidaan kuitenkin pitää hänen elämänsä suurimpana hankkeena. Heikelin haaveena oli tuoda Seurasaareen materiaalia kaikista Suomen maakunnista helsinkiläisten ihmeteltäviksi. Saaressa nykyisinkin olevien rakennusten lisäksi sinne tuotiin alkuaikoina mm. lapinkota ja kirkkoveneitä. Heikelin aikana saareen tuotiin rakennuksista vielä Karunan kirkko ja kaksi pohjalaistaloa, Ivars ja Kurssi. Nämä rakennukset ovat saaressa edelleen ja kirkko on suosittu kesäinen vihkikirkko, jossa juhannuksena vihitty pari saa kunnian sytyttää Seurasaaren perinteisen juhannuskokon. Kirkon pihamaalla on myös Heikelin ja hänen vaimonsa haudat.

Heikelin elämän päätyttyä on saareen tuotu vielä useita muita rakennuksia, mm. umpipihatalo Säkylästä sekä useampia säätyläistaloja eri puolelta Suomea.

Toimintaa kävijöille

Seurasaari on suosittu vierailukohde. Jo pelkästään ulkomuseossa käy useita kymmeniätuhansia vieraita vuosittain. Vilkkainta elämä museoalueella on kesäisin ja talven ajan se onkin suljettu. Opastus on järjestetty kesätyöläisten toimesta ja sitä tarjotaan useilla eri kielellä. Oppaat ovat pääsääntöisesti alan opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Lisäksi museoalueella järjestetään kansanmusiikkitoimintaa ja käsityöesityksiä. Ulkomuseon työntekijöillä on myös oma teatteriryhmä, joka tuottaa jokakesäisen kesäteatterinäytelmän.

Reippailuun soveltuvien ulkoilumaastojen lisäksi Seurasaaressa on monenlaista järjestettyä toimintaa etenkin kesäisin. Tunnetuimpana näistä varmasti Seurasaaren juhannus, joka kokoaa väkeä paikalle runsain määrin. Kokko sytytetään jo hyvissä ajoin ja paikalla on monenlaista toimintaa käsityöläisistä elävään musiikkiin. Sekä tietysti juhannustanssit! Myös pitopöytä runsaine ja herkullisine tarjoiluineen löytyy.

Uimahaluisille Seurasaaressa on jo yli sata vuotta toiminut uimala, jossa on mahdollisuus myös alastonkylpyihin. Tämä nudistirantakin on ollut käytössä jo sata vuotta, eli perinteitä piisaa silläkin saralla. Naturistirantoja on kaksi kappaletta, toinen naisille toinen miehille. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin rannat ovat kaikkien sukupuolten yhteiskäytössä ja silloin vaaditaan uimapuvun käyttöä.

Astetta erikoisempi nähtävyys on myös kyykkäkentällä pelattavat pelit. Kyykkä on vanha karjalalainen urheilulajii, jota voisi kenties parhaiten verrata laajempaakin suosiota saaneeseen mölkkyyn. Erona on mm. se, että kyykässä peliväline on mölkkypalikkaa huomattavasti suurempi karttu. Seurasaaressa kyykänpeluuta on järjestänyt Karjalan sivistysseuran kyykkäjaosto jo yli puolen vuosisadan ajan. Peli on avoin kaikille kiinnostuneille. Tarkempia osallistumisohjeita voi kysyä Karjalan sivistysseurasta.

Enemmän tai vähemmän ohjatun toiminnan lisäksi saarella voi viehättyä paikan eläimistä. Näistä näkyvimpiä ovat oravat. Mutta myös lampaita on kesällä mahdollisuus bongata, toki vain niille varatulla alueella.