Suosittu matkailukohde

Suomenlinna kuuluu jokaisen Helsinkiin saapuvan turistin ykköskohteisiin. Nimestään huolimatta kyse ei ole varsinaisesta linnasta, vaan merilinnoituksesta. Paikka on niin turistien kuin helsinkiläistenkin suosiossa ja sinne pääsee kätevästi lautalla Kauppatorilta. Lauttaa liikennöi HSL ja sille kelpaavat samat liput kuin muihinkin julkisiin kulkuvälineisiin.

Paikan päälle päästyään siellä voi vapaasti käyskennellä. Autoja ei Suomenlinnassa ole ja osa kaduista on mukulakivillä päällystettyjä. Osa saaresta puolestaan on vaellusreittityyppistä maastoa. Saari ei siis sovellu kovin pahasti liikuntarajoitteisille kulkijoille.

Itse Suomenlinnaan kuuluu viisi eri saarta. Nämä saaret ovat toisiinsa yhteydessä joko maakannaksien tai siltojen kautta. Suomenlinnassa on mm. kahviloita, ravintoloita, kauppa ja kirkko. Suosituin ajanviete on kuitenkin saarilla vaeltelu tai lekottelu rantojen tuntumassa. Paikka on mitä suotuisin vaikkapa kesäisen piknikin järjestämiseen. Suomenlinnasta löytyy myös uimaranta. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisäksi saarella on myös useita museoviraston hallinnoimia nähtävyyksiä. Paikan päältä tai netistä on mahdollista ostaa opastettuja kierroksia, joita vetävät valtuutetut oppaat.

Suomenlinnasta löytyy myös rikosseuraamusviraston alainen avovankila, sekä merisotakoulu.

Suomenlinnan on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1991 alkaen.

Linnakkeen historiaa

Suomenlinnan rakennustyöt saivat alkunsa 1700-luvulla kun silloinen isänmaamme Ruotsi kaipasi lisää puolustuksellista turvaa Venäjää vastaan. Sodat Venäjän ja Ruotsin välillä olivat tuolloin yleisiä. Suomenlinnan kautta Ruotsi sai hyvin sijoittuneen puolustuksellisen linnakkeen, jonka Venäjä toki koki uhkana itselleen.

Suomen siirryttyä sittemmin Venäjän haltuun saapui Venäjän armeija myös Suomenlinnaan. Linnan valloitus ei kuitenkaan käynyt aivan helposti. Venäjä tuli Suomeen maateitse ja joutui käymään piirityssotaa Suomenlinnaa vastaan. Lopulta linnake kuitenkin joutui venäläisten haltuun.

Suomen sisällissodan aikaan Suomenlinna oli yhä venäläisten hallussa. Kun punaiset joutuivat sodassa ahtaalle, päästi Venäjä heitä linnakkeeseen. Sodan lopulla valkoiset miehittivät linnakkeen saksalaisten avulla. Sodan päätyttyä linnake toimi valkoisten hallinnoimana vankileirinä. Leirillä on paha maine tänäkin päivänä. Vankileirin 10 000 vangista tuhat kuoli nälkään ja tauteihin. 80 teloitettiin.

Nähtävyyksiä

Suomenlinnassa käy vuosittain satojatuhansia vierailijoita. Paikka on paitsi turistien, myös helsinkiläisten itsensä suosiossa. Vaikka yleinen hengailu tai vapaamuotoinen ajanvietto ovat monien kävijöiden ensisijaisessa tähtäimessä, löytyy Suomenlinnasta myös monia kiinnostavia nähtävyyksiä.

Vaikka nykyinen tulo saarille tapahtuukin Iso-Mustasaaren kautta, löytyy Kustaanmiekasta myös vanha sisääntuloväylä, nimeltään Kuninkaanportti. Tämä satama sai nimensä siitä, että Ruotsin silloinen kuningas Aadolf Fredrik oli kiinnitänyt sinne purtensa, saapuessaan tarkastamaan silloin Viaporin nimellä tunnetun Suomenlinnan vallitustöitä. Tälle paikalle rakennettiin sittemmin satama ja siitä tuli saaren virallinen sisääntuloväylä.

Toinen, varsin helposti löydettävä nähtävyys on Suomenlinnan kirkko. Se on nykyisin täysin toiminnassa oleva evankelis-luterilainen kirkko, joka tosin alunperin, Venäjän vallan aikana, toimi Venäjän armeijan ortodoksisena varuskuntakirkkona. Sittemmin, Suomenlinnan päädyttyä maan itsenäistyttyä suomalaisille, poistettiin kirkosta sipulikatto ja muut ortodoksisen uskon rekvisiitta, kuten ikonit. Kirkkoa on kunnostettu moneen kertaan ja sen torniin on asennettu majakan valo, joka morsettaa H-kirjainta, Helsingin merkiksi. Kirkko on kesäisin varsin suosittu paikka häiden järjestämiseen.

Sotahistoriasta kiinnostuneille puolestaan löytyy Susisaaresta sukellusvene Vesikko. Tämä 1930-luvulla rakennettu sukellusvene rakennettiin Saksan toimeksiannosta, joskin se rakennettuaan jäi Suomen armeijan käyttöön. Sitä käytettiinkin Neuvostoliittoa vastaan käydyissä sodissa useaan otteeseen ja se mm. torpedoi neuvostoliittolaisen kauppalaiva Vyborgin. Sodan loppuvaiheessa Vesikkoa käytettiin turvaamaan Karjalan Kannaksen evakuointeja. Sodan jälkeen kaikki Suomen sukellusveneet riisuttiin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti aseista. Vesikkoa säilytettiin vuosikymmeniä Valmetin telakalla, siinä toivossa että rauhansopimuksen ehtoja höllennettäisiin. Kun näin ei käynyt, kunnostettiin sukellusvene museokäyttöön ja se tuotiin Suomenlinnan rantaa, jossa se edelleen seisoo. Vesikko on Suomenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä ja on auki kesäkaudella.