Suomalaisia erikoisuuksia

Suomessa on rauhallista. Suomessa on kaunis luonto. Rauhallinen kansa. Tämänhän me kaikki jo tiedämme. Suomessa ei turhia jutella. Talvisin on pimeää. Ja vähän syksyisinkin. Siitä huolimatta täällä viihdytään. Harva muuttaisi pois. Suomalainen on kotonaan Suomessa.

Mikä sitten tekee maastamme niin erikoisen? Pariin lauseeseen sitä tuskin voi tiivistää. Tällä sivustolla tarkastellaan joitakin suomalaisia saavutuksia, osa selkeitä historiallisia kohteita, osa sellaisia joita emme ehkä tule niin usein ajatelleeksi.

Otetaan esimerkiksi vaikka suomalainen peruskoulu. Meille se on itsestäänselvyys. Aivan kuten terveydenhuoltokin. Vaikka pieniä notkahduksia tulee, silti nämä järjestelmät ovat kantaneet jo vuosikymmenten ajan. Ja mikäli niistä pidetään huolta, tulevat ne kantamaan jatkossakin.

Asioiden vaaliminen ei tietenkään tarkoita, etteikö muutoksia voisi tapahtua. Tärkeää vain on, että muutokset ainakin pitkällä aikavälillä kulkisivat parempaan suuntaan. Edistys on hyväksi, mutta minkälainen muutos on hyvää edistystä, siitä voidaan olla montaa mieltä.

Laatu korvaa määrän

Suomi ei koskaan ole ollut mikään suurvalta, vaikka se osana suurvaltoja onkin ollut. Olemme kuuluneet satojen vuosien ajan joko Ruotsin tai Venäjän valtakuntiin. Silti Suomi on aina ollut Suomi. Aina olemme olleet omanlaisiamme, koskaan emme täysin ole sulautuneet noihin suurempiin emävaltoihin. Niinpä itsenäistymisemme sujui kohtalaisen kivuttomasti, sisällissotaa lukuunottamatta. Esimerkiksi poliittinen järjestelmä meillä kuitenkin isoilta osin oli jo omasta takaa.

Tällä sivustolla tarkastelemme joitakin suomalaisia erikoisuuksia. Moni asia jää kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle. Menestyksemme on aina perustunut laatuun, ei määrään. Tämä on yksinkertaisesti väestön koosta johtuvaa. Suomea ei voi johtaa kuin banaanimaata, jossa massojen voimaan luottaen voidaan hylätä tarkempaa säätöä vaativat hienoudet. Suomen nousu köyhästä maatalousyhteiskunnasta teollistumisen kautta tietotekniikkayhteiskunnaksi on perustunut korkeaan koulutustasoon, joka on mahdollistanut paljon saamisen aikaan pienellä väestömäärällä. Tätä ei pitäisi tänäkään päivänä unohtaa.

Paperia ja tietotekniikkaa

Korkea lukutaito ja koulutustaso on korreloinut myös sen suhteen mitä maassamme on perinteisesti arvostettu. Yksi tällainen asia on kirjallisuus. Koko itsenäisyytemme ajan kirjailijat ovat poliitikkojen ja urheilijoiden ohella olleet henkilöitä joita kansa katsoo ylöspäin, joilta etsitään vastauksia. Niinpä vaikkapa Väinö Linnan romaaneilla oli merkittävä rooli siinä eheytymisessä jota sisällissota ja sodat Neuvostoliittoa vastaan vaativat tekemään. Eikä kirjallisuuden arvostus ole maassamme ollut vain eliitin harrastus, vaan vaikkapa Mika Waltari on suurilla historiaromaaneillaan ollut myös tavallisen kansan suosiossa.

Nykyisin tietysti televisio ja tietotekniikka ovat syöneet kirjallisuuden yksinvaltaa. Mutta myös etenkin IT-puolella meiltä löytyy edelleen nuoria kykyjä ja ylipäätään osaamista myös maailmalle jakaa. Toivoa sopii, että tällainen linja jatkuu tulevaisuudessakin. Ajat voivat muuttua, mutta pienen maan keinot ovat aina yhtä rajatut.

Sisun kaksiteräinen miekka

Usein puhutaan suomalaisesta sisusta. Kuinka suomalainen tämä ominaisuus sitten todella on, onkin kokonaan toinen juttu. Sisua varmasti on täytynyt löytyä kaikilta kansoilta historian saatossa. Mutta jotain perin suomalaista tässä käsitteessä silti on. Pahimmillaan se muuttuu eräänlaiseksi hampaiden kiristelyksi, pään seinään hakkaamiseksi ja kärvistelyksi. Mutta hankalampina aikoina on tuollainen jääräpäinen pohjoinen mentaliteetti tuottanut myös paljon hyvää. Kun ajat käyvät koviksi, voi kovapäästä olla ennalta-arvaamatonta hyötyä.

Historia osana arkea

Seuraavilla sivuilla käsitellään joitakin suomalaisia historiallisia nähtävyyksiä ja saavutuksia. Osa näistä on peräisin jopa satojen vuosien takaa, osa on kohtalaisen tuoreita uudistuksia. Kaikki ne kuitenkin tavalla tai toisella linkittyvät myös nykypäivään. Menneisyys elää tässä ajassa, ellemme sitä vaali, lakkaa se olemasta. Aina emme edes huomaa historiaa ympärillämme, vaikka elämme sen keskellä. Parhaimmillaan kuitenkin menneisyyden tuotokset muuttuvat luontevaksi osaksi tätä päivää. Tarvitaan vain oikeanlaisia keinoja, jotta nuo historian ääriviivat piirtyisivät myös nykyihmisen tietoiseen tajuntaan. Sellainen voi vaatia työtä, mutta lopulta se tekee kansakunnasta vahvan.